Talvi tulee..ei auta

Pakko se on uskoa. Puista vain ei ole lehdet tippuneet. En viitsisi haravoida kun suurin osa lehdistä on vielä puussa, toisaalta yks aamu oli jo lunta, joka tosin suli pois..

Mulla on syysloma koulusta ja oon ollu navetalla ahkerana auttelemassa Pennin kanssa. Ketselin muuten netissä tosi hienoja paimennus videoita. Kyllä se Pennikin joskus..

Jaha nyt pitää taas mennä.. Työt kutsuu.

Oltiin taas Outokummussa

No niin, nyt on taas yksi hulvaton Outokumpu jakso takana. Meillä on tosi hyvä porukka ja koimme taas oivalluksia ja onnistumisen riemua. Teimme ensimmäiset merkkisiemennykset ja koko porukka selvisi hienosti. Hyvä me!

Nyt mulla on taas vuorokausirytmi ihan sekaisin, kun on koko viikon kello soittanut aamulla klo 3. Villellä meinaa mennä hermot kun mä rupeen aamulla oleen viimestään kuudelta jo ihan virkee et ei pysty nukkuun pidempään. Ihan ymmärrettävää että kun on se harvinainen aamu et ei tarvi aamulla lähtee aikasin töihin, olis kiva nukua pitkään... Mutta musta on niin vaikeeta keksiä jotain tekemistä, mikä olis hiljasta. Ponit ja lampaat kävin jo ruokkimassa ja leikin koirien kanssa pihalla.

Pihalla sataa lunta. Pakko se on uskoa että talvi tulee. Isä kävi eilen hakemassa heppakopin talvirenkaat. Koppi on siis Mutalassa. Kirsi harjottelee peruuttaan ja kun sais vaan aikaseks kävis suorittaan sen pikku e:n. Että hopi hopi Kirsi. Mä tarviin kohta itsekkin sitä koppia. Joskus täs loppukuusta meiltä lähtee ilmeisesti yks hieho, jos se joka sitä kyseli, päättää sen nyt ostaa. Ja mä oon luvannu sen kuskata kopilla, kun ei mee kamalan kauas. (Kerro Kirsi koska tuut palauttaan sitä koppia, leivon jotain herkkuja)

Noi lampaat on vaan kauheen hauskoja eläimiä. Niitä on kamalan mukava seurata.

Penni opetteli eilen esteitä. Se on ihan fiksu. Ja sillä on niin kamalasti sitä vauhtia. Eilen olin Villen apuna navetalla, kun piti valaa pihattoon uus juomakupin paikka. Mä vahdin et lehmät ei pölli työkaluja ja tunge turpaansa valuun. Penni ei olis millään malttanu olla siinä paikallaan. Mun piti komentaa sitä vähän lujemminkin, kun se olis vaan halunnu juosta ajaan vasikoita pois ruokinta pöydästä. Mutta kun se nyt ei tällä kertaa ollu homman nimi. Lehmien vieminen lypsylle sujuu jo tosi hienosti. Pennillä vaan on monessa kohtaa vielä paaaaljon enemmän vauhtia kuin järkeä. Se ei missään tilanteessa jaksais olla paikallaan. Vaan kyllä se siitä oppii. Mä oon kyllä kauheen tyytyväinen siihen.

Totsi tuli eilen tosiaan kotiin isän mukana. Tällä kertaa Penni ei yrittäny isotella, vaan tunnusti heti olevansa Totsin alapuolella laumassa. Penni makoili omalla paikallaan pukuhuoneessa ja tyytyi katselemaan sieltä, kun Totsi oli meidän jaloissa pöydän alla kahvia juodessamme.

Penni on paras!

Penni on niin taitava ja fiksu ja ja ja.. :D Siittä on oikeesti jo apua navetalla ja lampaiden paimennuskin sujuu aina vain paremmin. Penni kiertää lampaiden taakse ja pysyykin siellä jo välillä. Eikä Penni pelkää mitään. Jalkoihin se ei jää, varoo ja väistää kyllä sen verran mikä on terveellistä, mutta komentaa kyllä jästipäisempääkin hiehoa ja Valtterikin on ollut mukana paimennuksessa eikä oo aiheuttanu ongelmia. Laitoin Valtterin kiinni siksi aikaa kun liikuteltiin muita laitumella, sitten Valtteri oppi että jos mulla on riimun naru kädessä, on parempi liikkua kiltisti eteenpäin tai joutuu kiinni ja nyt se ei enää oo ollenkaan pahana paimennus touhusta. Valtterihan oli aluksi sitä mieltä, että epäilyttävää toimintaa, parempi suojella koko laumaa puskemalla sekä koiraa että ihmistä. Penniä se ei päässyt osumaan, mutta mulla oli muutaman kerran jalat mustelmilla.

Totsi, Niki ja Kira ovat Ylöjärvellä hoidossa mun vanhemmilla. Kaks lintuhäkkiä on liian paljon yhteen olohuoneesee, eikä tuo meidän yläkerran remontti oo taas edenny yhtään. Sitten kun saadaan sinne lisää tilaa normi olohuone tavarat (tv, sohvat, kirjahyllyt ym) muuttaa ylös, alakerran olkkari muuttuu täysin vain mun viidakoksi. Mulla on jo visio isommasta terraariosta konnilla, noin neljännes huoneen kokoisesta lintuhäkistä, akvaariosta, huonekasveista, sisävesiaiheista... Mutta nyt mun tätyy valitettavasti pitää noita harmillisia huonekaluja siellä.. ;) Niinpä tarjosin äitille paria lintua hoitoon ja ne olivat erittäin tervetulleita, kun talo on nyt nin hiljainen, kun viimeinenkin meistä lapsista on lähtenut ammattikouluun pois kotoa. Yleisön pyynnöstä myös Totsi jäi lainaan.

Ponilassa taidetaan siirtyä talvikauteen. Kelit näyttää jo niin talvisilta että puheltiin tuossa, että otetaan iltapäivällä lauma tänne ponilaan.

Flickan lauman uusin jäsen!

Uuhi Flickan on liittynyt laumaamme. Nyt laitumella viipottaa siis viisi lammasta. Yritän ottaa uusia kuvia kunhan kerkiän. Koko ensiviikon olen koulun puolesta Outokummussa opettelemassa siemennystä.

Pennin ja Totsin kanssa vierailimme Pennin kasvattaja Päivin luona viikonloppuna. Saimme uusia vinkkejä koulutukseen, tapasimme muita koiria ja koiraihmisiä ja oli hurjan mukavaa.

Boyn ystäville väliaikatietoja, että vielä vanhakin jaksaa.. Ajoin Viltsulla ja otin Boyn perähevoseksi. Voi että mikä porsas! Boylla oli tosi kivaa, se yritti mennä kärryistä ohi ja yllytty Viltsun kilpajuoksuun. Viiletimme aika haipakkaa pitkin sänkipeltoa. ;) Ei hätää, tilanne oli ihan hallinnassa, mutta annoin poikien vähän päästellä kun oli niin kovasti virtaa. Tekee välillä ihan hyvää saada Boyltakin hengitystiet kunnolla auki. :)

Seminologiksi

Hyvää Syksyä kaikille!

Olen pahoillani että kesä on ollut hiljaisempaa, mutta kesällä ei millään malta olla koneella kun on niin paljon mukavampiakin asioita..

Tällä viikolla aloitin opiskelut Keuda Mäntsälässä, Saaren kartanolla. Eli siis samassa pihapiirissä kuin klinikka. Olen vuoden mittaisella seminologin ammattitutkintoon tähtäävällä kurssilla. Eli ensikeväänä suoritamme näyttötutkinnon jonka suoritettuamme olemme seminologeja. (Eli keinosiementäjiä, mikäli se oli jollekin epäselvää) Lähinnä keskitymme nautoihin sillä niitä yleensä semmarit siementävät. Sian siemennys on nin helppoa että se tehdään yleensä tilalla itse. Jonkin verran sian siemennyksiäkin tulee vastaan joten sekin opetellaan.

Ja asiasta villasukkiin.. Pääsin leipomis harrastuksessa aivan uudelle tasolle. Löysin blogin jossa on taivaallisen ihania reseptejä. Muutamaa olen jo kokeillut. Suosittelen rohkeasti kokeilemaan. Leipominen ei ole ollenkaan niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Ja tekemällä oppii. :)

Puutarha ei ole, se tapahtuu.

Toisten mielestä, puutarha pitää huolellisesti suunnitella paperilla, tehdä pohjatyös ja toteuttaa viimeisen päälle ja sitten se on puutarha. Mulla on sellanen filosofia että se vain tapahtuu. Mulla ei oo mitään suurempia suunnitelmia. Puuhastelen puutarhassa kaikenlaista ja visioitani toteutan sitä mukaa kun niitä tulee. Osto kasveja ja kukkia on tosi vähän. Parhaat saa sukulaisilta ja tuttavilta jakotaimina, varkaina, miten mikäkin sitten sattuu lisääntymään.
Puutarhassa on mukava kuopsutella. Nyt jos tuo yksi kasvi ei kohta ala kukkia sinisiä kellokukkia mulla on sitten hieno kukkapenkki missä kasvaa vain yhdenlaisia rikkaruohoja. Tuolle kohtaa olin mummun kukkapenkistä tuonut paakun jossa kasvoi aika reippaasti myös rikkaruohoja. Keväällä kun mummu oli käymässä arvoimme että mikä siinä pitäisi kasvaa. Muut kasvit kitkin pois ja tuo jäi. Se on kyllä jo nupulla. Ja toisaalta mitäs sen sitten on väliä vaikka se olisikin rikkaruoho. Kunhan vaan kukkis kauniisti. Joku viisas joskus sanoi että rikkaruoho on vain kasvi jolle kukaan ei vielä ole keksinyt käyttöä. Jakaahan esim suikeroalpi mielipiteitä. Että onko se sitten viheliäinen leviäjä vain kaunis kasvatettava kasvi, pitää jokaisen itse päättää.

Rehut ja kuivat heinät saatiin ihan hyvin tehtyä. Nyt on sillä saralla hengähdys tauko. Ville on ajanut isänsä kanssa paaleja pelon reunoilta pihaan ja muuta sellasta pientä puuhaa toki aina löytyy. Mutta ei siis mitään kiireellistä missä mua tarvittas, joten olen jatkanut loman viettoa. Yllättäen kuten todettua olen puuhastellut puutarhan kimpussa, pessyt mattoja jne. Nyt pitäs olla kaikki matot pestynä, tänään luulin et on vaan 3 jäljellä, ne mitkä oli viel lattiassa, mut sitten Ville muisti äkkiä yhden matto pinkan tilan pihasaunalla, mitkä on tän meidän talon omia mattoja. Mä en sellasista tiennyt mitään. No, nyt on nekin pesty. ei pitäs löytyy enää mitään ylläreitä. (Kuitenkin löytyy taas jostain varastosta joku perintömatto pino mitkä pitäs pestä käyttöön.. ;) )

Penni on ollu tosi taitavana navetalla apuna. Siitä oli oikeesti iso apu kun siirrettiin vasikoita pihattoon. Sitä varten on koneella siirrettävä "kuljetuslaatikko" johon mahtuu kolme vasikkaa kerralla. Kahdelta ihmisellä meinaa välillä mennä tovi että saa ajettua vasikat karsinasta kuljetuslootaan. Mulla ja Pennillä meni noin 5 sek. :) Ville oli aika vakuuttunut.

Nyt pitäs mennä nukkumaan..

Kylymä!

Voi että mikä keli. Rehut pitäs saada tehtyä ennen juhannusta, mutta minkäs teet kun aina vaan sataa. Tai nyt juuri ei oo satanu, mutta kun ei aurinkokaan paista, niin rehut ei kuivu. Tuol olis yks pelto kaadettuna, mutta ainakin äsken oli vielä ihan märkää. Pitää toivoo että aurinko vähän pilkistelis että päästäs paalaamaan.. Esikuivattua säilöä on siis tarkoitus tehdä.

Pidinne tuossa su-ma 24 tunnin mini loman. Kun ei rehun teosta tullut mitään päätimme lähteä kohti Ylöjärveä. Mervi ystävällisesti lämmitti mökillä saunan. Päästiin saunaan ja pojat kävi kalassa. Katseltiin takkatulta ja paistettiin makkaraa ja paahdettiin vaahtokarkkeja. (Hyvä puhua monikossa, vaikka mä taisin yksin syödä melkein kaikki karkit.. :) ) Ilkka siis palautettin Ylöjärvelle, kiitos Ilkalle avusta. Totsi jätettiin myös Mutalaan. Sen on mukavampi viettää juhannus siellä. Me ollaan menossa kavereiden kanssa yhden mökille ja koiria ei voi ottaa mukaan. Tai katsotaan nyt kuinka noiden rehujen käy.. Maanantaina kävimme ensin aamukahvilla Mutalassa ja sitten Liisa-mummulla kylässä.

Nyt pitäisi varmaan mennä laittamaan ruokaa..
Katsellaan.