Kärpäsloukku kukkii :)

Toukokuussa ei...

pidetä vapaapäiviä, nukuta, harrasteta jne... Totuuden nimissä, mä olen kyllä ehtinyt laittaa puutarhaa, puuhailla elukoitten kanssa ja sen sellaista. Veljeni Ilkka tuli meille suorittamaan harjotteluaan ja Ilkasta on todella iso apu. Mun tärkein tehtävä onkin ollut ruuan laittaminen että pojat jaksaa tehdä pitkää päivää.

Pirjo-opettajamme soitteli tuossa eilen että teoriakokeiden tulokset on viimein tulleet ja hienosti on mennyt läpi. :)

Lampaat on päässeet laitumelle, kirmaavat siellä ihan onnessaan ja syövät ruohoa harvinaisen tyytyväisen näköisinä. Ainakin Flikkan ja Otto konttasivatkin jo sujuvasti tarhan aidan ali syömään sitä kuuluisaa vihreämpää ruohoa. Tarhan aitahan on siis tehty alunperin shettiksen kestäväksi, ei lampaan. Parista kohtaa mahtuu siis yritteliäs lammas konttaamaan ali.

Ponit on vielä ponilassa, narun päässä ovat päässeet syömään nekin vihreää. Kaksi tyttöä, Tiina ja Maija, kävivät sunnuntaina vähän ratsastamassa poneilla. Tytöt lupasivat tulla jatkossakin auttamaan ponien kanssa. Tarkoituksena on siis opettaa Viltsullekin ratsuna olemista, mutta mulla ei siis ole ollut yhtään tarpeeksi pientä ratsastajaa jonka olisi voinut laittaa Viltsun selkään. Sunnuntaina Viltsu oli tosi hienosti, vähän mentiin käyntiä ja ravia. Tosin Viltsuhan oli tosi helppo opettaa ajollekin, kaikki kävi. Sääli että Viltsu on ylikorkee.. Viltsulla on aika mukava ravi ja halua juosta. Ihastelin sitä viimeksi tänään aamulla kun kävin Viltsun ja Pennin kanssa ajolenkillä. Penni on muuten taitava, se osaa tulla kärryille kyytiin käskystä. Pyydän sen aina kärryille kun ollaan autotiellä ja kun ollaan kotitiellä se saa juosta vapaasti edellä/vierellä.

Konnatkin ovat päässeet ulos kun on yötkin niin lämpimiä.

Akvaariossa uiskentelee tällä hetkellä ne kolme taistelukalaa ja kolme täplämonnista. Lisä kaloja suunnitellaan.

Näyttökokeet alkavat

Huhtikuu on aika kiireinen kuukausi, lumet sulaa ja kevät etenee ja näyttötutkinnotkin pitäisi suorittaa. Reilu kaksi viikkoa pitää jaksaa panostaa kunnolla ja sitten se on ohi. Eli teurastamolla suoritettavat näytöt on alkavalla viikolla, seuraavalla kaikki kirjalliset kokeet ja maanantaina 19 päivä viimeisenä "kenttänäyttö" eli kaksi arvostelijaa seuraa oikeaa työntekoa tilalla. Toinen arvioi itse työn suoritusta ja toinen asiakaspalvelua...

Penni on ihan mahdottoman mainoa koira. Jos Kike tulisit kameran kanssa kylään vois ottaa siitä kuvia tänne näytille. Penni on niin hyvin meidän elämään sopiva koira. Sen voi ottaa ponien lenkille mukaan kun se ei pelkää niitä, mutta ei mee jalkoihinkaan ja tulee käskystä kärryille kun mennään paikassa jossa ei voi juoksennella vapaana. Se ei häviä pihasta mihinkään, kulkee autossa mielellään, siitä on apua navetalla, ei jahtaa navetta kissoja, vahtii sen verran että haukkuu vieraat, mutta ei syö niitä... jne.

Joessa on muuten tosi paljon vettä. Joentaustantietä ei kohta pääse autolla, tänään siitä jo iloisesti virtasi vesi yli aika isolta pätkältä. Pitää kohta kaivaa kanootti esille ja lähteä katsomaan miten virtaa kun on enempi vettä.. :) Mervi lupasi lähteä kaveriksi, jos vaikka ensi viikoloppuna suunniteltais kanoottiretkeä.

Ystävyys on kuin yksi sielu

kahdessa ruumiissa.

-Aristoteles

Kevät, kevät, KEVÄT!

Jee, aurinko paistaa ja lämmittää.. :) Kaikki alkaa taas kasvaa. Mun ekat kylvökset on koulimismitassa, poneista lähtee karva, pajunkissat on tulleet näykyville, koirantassut on kuraisia. Kyllä se on kevät jo ihan nurkantakana.

Vielä pääsee hiihtämään vaikka lumet sulaakin jo vauhdilla. Kävin sitten valjaskaupassa. Nimittäin _koiran_valjaskaupassa. Ja eikun kokeilemaan, molemmat koiruudet yhtäaikaa vetämään... Oli.. tuota... sanotaanko vauhdikasta. Onneksi hanki on pehmeä paikka kaatua. Nimittäin vaikka koirat saa pysäytettyä ihan helposti, nehän tottelee puhetta, mutta sukset, ne. Ne ei tottele puhetta. Eikä välillä mitään muutakaan. Mutta lystiä, Lystiä.

Poneillakin on selkeesti kevättä rinnassa. Mä niin toivon et mulla olis joku välillä auttamassa, että sais molemmat kärryjen eteen yhtä aikaa. Tuo että toinen on perähevosena on välillä vähän.. jännittävää. Tuppaavat iloittelemaan ja vähän poukkoilemaan. Enemmän sääntö kuin poikkeus että perässä olija yrittää ohittaa kärryjä ja yllyttää edellämenijää. Pojat on poikia. :)

On kaksi tapaa elää elämä.

Toinen on kuin mikään ei olisi ihmettä.

Toinen on kuin kaikki olisi ihmettä.

-Albert Einstein

Lomailua ja työntekoa

Kevät etenee hurjaa vauhtia. Yhtäkkiä on jo maaliskuun puoliväli! Käsittämätöntä!

Tämän kuun ensimmäisen viikon eli vko9 olimme pohjoisessa lomailemassa. Porukalla vuokrasimme mökin Tepastolta, eli Leviltä vähän ylöspäin. Kolmena päivänä kävimme laskettelemassa Levillä ja sen lisäksi kävimme kokeilemassa lumikenkäilyä ja koiravaljakkoa. Molemmat erittäin koukuttavia lajeja. Suosittelen. Suunnittelin jo että voisi katsella keväällä jos tulee hyviä alennuksia lumikengistä, voisi ostaa itsellekin. Se oli oikeesti vielä hauskempaa kuin hiihtäminen! (Nyt joku ajattelee että eihän hiihtäminen oo hauska... Onse! Ni.)
Ja koiravaljakko hurmasi kaikki. Pojatkin oli ihan innoissaan, että kun takaisin etelään ajellessa kyselin että mikä oli viikossa hauskinta, tuli oman mieheni suusta ensimmäisenä vastaus koiravaljakko. :D (Mikä hieno tilaisuus alkaa lobata seuraavaa koiraa sisään... ;) )

Kyllä siellä sielu lepäsi.

Ja Kike raukka oli taas ohjelmoitu meille viikoksi hoitamaan koko eläintarhaa.. Kiitos Kike!!

Ja sitten takaisin arjen aherrukseen. Lehmien siemennys jatkuu.. Jostain pitäisi ottaa aikaa ja alkaa kerrata muistiinpanoja. Näyttökokeet nimittäin lähestyvät. Huhtikuu ei ole ollenkaan niin kaukana kuin luulisi.

Eilen levitin keittiön lattialle molempien ponien valjaat ja puunasin niitä oikein antaumuksella. Valjaiden pesussa on jotain terapeuttista.. Ja kyllä, kun on tarpeeksi vanha (mä siis olen) saa levittää kahdet valjaat hujan hajan pitkin keittiön lattiaa. (Siinä vaan sattu oleen harvinaisen sopiva tyhjä tila...) Joskus on mukavaa olla aikuinen.. ;)

Kukkasuunnitelmia

Mun kasvi harrastukseni pääsi viimekesänä uusiin ulottuvuuksiin, kun keksin että läheskaikkea voi kasvattaa itse siemenestä JA siemenet ovat paljon halvempia kuin valmiit taimet tai kasvit. Eli sehän tarkoittaa sitä että nitä voi ostaa paljon enemmän :) Jee.

No, tilasimme Aino-anopin kanssa Korpikangas Siemen-Frö:stä kaikkia ihania siemeniä, osa esikasvatettavia, osa suoraan maalle kylvettäviä kukkia. Ja mä ostin myös bonsai siemeniä. Kunhan alan niitä kasvatella päivitän tiedot myös teillekin. Niin ja toinen jännittävämpi hankinta oli mehikasvien siemenet. Mulla on visio "autotallin" ovipielten penkereistä. Se visio sisältää paljon hikistä kivien ruodausta. (Vapaa ehtoisia apureita kesän eri hommiin? Olis myös aidan tekemistä, ponien ajamista, nurmikon leikkuuta jne...) Ensi keväänä panostan myös siihen kasvihuoneeseen entistä rankemmin. Maa on siis jo tasattu hiekalla kasvihuoneen paikalta ja vanhat ikkunat on katsottuna valmiiksi Ponilan "yläkerrassa". (Vapaa ehtoista kasvihuone-nikkaria kaivataan myös.. ;) ) Kotipuutarhan viime numeron tomaatti jutun innoittamana olen taas valmiina taistoon tomaattien kasvatuksen puolesta. Kesän 2008 saldo oli siis jonkinlaisia taimia, ei hedelmiä. Kesän 2009 saldo oli huomattavasti parempi: useita kukkia ja kokonainen kirsikkatomaatti, jonka söin nautinnolla. ;) Näin siis käy kun ei ota mistään asioista etukäteen selvää ja lähtee liikkeelle puhtaasti kokeilemalla. Mutta kuten huomataan olen selvästi kehityskelpoinen puutarhurin alku, koska kehityshän on ollut huima. Ja taas tänäkin keväänä olen entistä viisaampi. Viimekeväänä sain hyvää kokemusta myös eri kukkien (mm mustasilmäsusanna ja päivänsini) siemenkasvatuksesta. Ts kantapäänkautta opittiin esim. miten taimista tulee pitkiä ja honteloita, miten karaisua ei tehdä jättämällä taimia pikku puutarhuri Pennin ulottuville. (Pennillä oli ihan omat visiot kurkun taimien ja orvokkien istutuksesta, koskapa teki ne minun puolestani uudelleen. Ja orvokin ryökäleet vieläpä loppukesästä kukkivat mitä kummallisemmissa paikoissa pitkin pihaa..)

Kevään etenemistä innolla odottaen.

Viisaus tällekin päivälle:

Elämän kauneus on silloin läsnä,

kun avaamme sille silmämme.

Kuvia!

Sain ne Kirsin ottamat kuvat, ei ollu montaa hyvää kuvaa akvaariosta. Sitä on vähän vaikee kuvata.. Mutta tässä siis pari otosta tammikuulta:

Koko allas, pari lehtikalaa näkyy


Partamonni Arska

Totsi ja Penni