Miten ihminen voikaan tulla onnelliseksi maton pesemisestä. Aamumme alkoi sillä, että Totsi istui keittiössä synkkänä tuijottaen oksennusta. Jota oli tietysti molemmilla keittiön matoilla. Mutta ei paljaalla lattialla. Toinen, se pienempi räsymatto, jossa oli vain yhdessä kohtaa ja vain vähän oli jo muutenkin menossa pesuun kun on ollut jo hyvän aikaa lattiassa ja myös sen näköinen. Mutta se isompi joka on ruokapöydän alla, tiedättehän se joka imee koirankarvat sissäänsä niin ettei niitä meinaa saada imurilla pois muuta kuin armottomalla hinkkaamisella, siinä oli tietysti kahdessa kohtaa koiran oksennusta. Pyyhimme isommat pois paperilla ja totesimme että katsotaan sitä sitten päivällä. Ja voi miten onnellista, sauna oli eilen lämmin joten se on vieläkin tavallista lämpimämpi. Harjan ja veden avustuksella pesin pelkän likaisen kohdan maton reunasta ja laitoin lauteille kuivumaan. Nyt kun se tuli noin luvattoman helposti puhtaaksi ja kuivuukin mukavasti, kaadan siihen varmaan jotain mustikoita tai muuta vastaavaa joka ei sitten lähde helposti, kun saan sen takaisin lattiaan..
Mutta nyt olen onnellinen siitä että matto tuli helposti ja vaivattomasti puhtaaksi.
Sitten ne kauan odotetut kuvat..
Ponit uimassa tyttöjen kanssa:
Ja Rosita-aasi, kuva otettu Rositan edellisessä kodissa kun kävin sitä siellä katsomassa ennen Rositan meillemuuttoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti