torstai 23. huhtikuuta 2009

Taimi istutuksia..

Tänään kun pääsin töistä jo klo 14, päätin säätää kasvien kanssa. (Ville voi hoitaa tuon tiskipöydän raivauksen, eikö vain...) Istutin mansikan taimet isompiin purkkeihin ja järjestin mansikan, tomaatin ja paprikan taimet pukuhuoneen ikkunalle. Aurinko paistaa päivisin jo niin tuimasti et pelkäsin et ne palaa olohuoneen ikkunalla. Pikku taimi parat. ;) No, kukille mulla ei tietysti ollu mieleisiäni ruukkuja, joten _joudun_ huomenna ehkä käymään kukkakaupassa... Mulla on siis huomenna (hyvin ansaittu!) vapaa päivä.

Affun kanssa käveltiin navetalle ja pyöritin sitä vähän liinassa. Katsoin kaikki askellajit läpi et miltä näyttää.. Oikees kierrokses laukka vaihtuu takapäällä ristiksi. Onnistui kyllä puhdas laukkakin. Jonna soitteli ja sovin et meen, ei ens vaan seuraaval viikol, näyttään Affua sille. Pitää vaan sopia mun työt niin et pääsen lähtemään.

keskiviikko 22. huhtikuuta 2009

Ratsutytön paluu..

...tai jtkn. Voi että sentään. Mulla on viha-rakkaus suhde tohon ratsastus toimintaan. Toisaalta se on ihan mukavaa, toisaalta kauheen vaivalloista ja mulla olis muutakin tekemistä eikä täällä oo kunnon paikkaa ts kenttää tai maneesia rats. matkan päässä. Vähän tylsää ratsastella tiellä edes takaisin edes takaisin edes takaisin. Kokeilin tänään vähän miten siirtymiset onnistuu. No, onnistuu pelkällä istunnalla, käynti-ravi, ravi-käynti eikä auttanu vaik lisäsin pysähdykset. Ravi-seis-ravi. Sekin onnistuu. Tylsää. Ainoo mikä ei oo hyvin, niin se heittää tyhjäksi vaik ei edes ota ohjia. Ihme takaperin ratsastettu.. Pitäs siis päästä ratsastaan kunnolla eteen, mut eihän se oikein tääl onnistu. En haluu ottaa turhaa riskiä et se lähtis liikaa eteen ja sit me oltas jossain ojassa tai puskassa tai routakuopassa tai vaikka vaan usvatettas kovalla tiellä. Kun ei oikeen tiedä miten toi heppa reagoi mihinkin ja sopivaa pohjaa ei oikeen oo. Pitää hinata toi johki maneesiin joskus.

Voi hyvä ihme Kike, mitä sä oikeen oot tehny noilla jalustimilla?!? Mä pidensin niitä n.6 reikää.

Eilen oli muuten kengityspäivä. Aferists ja Boy kesäkenkään ja ponien vuolu. Ja koska tuossa ponilassa ei ole kengitykseen sopivaa paikkaa, hinasimme koko konkkaronkan Villen kanssa talliin, valjastuspaikalle. Ja takaisin tulin yksin. Aferists toisessa kädessä ja ponit toisessa. Onnistui ihan ok. Ratsastelin navetan pihassa sillä aikaa kun poneja laitettii. Penni oli ihan varma et ollaan lähdössä johonkin ja juoksenteli mukana edestakaisin. :) Penni kun on tottunut ponien kanssa että aina kierretään joku lenkki. Tänään se oli jo fiksumpi.

Yritteliäs pikku koiramme Penni on taas tempaissut. Penni on kävellyt grillin päällä. Kuratassunjäljet paljastavat. Kaikkee sille tulee mieleenkin! Grilli ja puutarhakalusteet otettiin viikonloppuna esille ja grilli on niin lähellä rappusia että Penni on rappusilta päässyt grillin päälle.

Nyt on virallisesti kevät meillä alkanut, kaivoin tänään fillarin talvisäilöstä ja Viltsu nukkui pihalla (makuullaan) auringon paisteessa. Ja kukkapenkissä krookuksissa on jo neljä nupulla. Soittelin eilen Murren kanssa. Siel on viel lunta maassa ihan kunnolla. Heh.

Mutta nyt nukkumaan et jaksaa herätä aamulla töihin.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2009

Kirmaavia penejä..

Voi että sentään. Elämä ilman kaikkia eläimiä olisi... rauhallista. Saisi tehtyä suunnittelemansa asiat (todennäköisemmin kuin nyt) ja voisi nukkua kunnolla. Mutta olisi myös aika tylsää ja sisällötöntä. Onhan tosi paljon kivempaa peittää tv liinalla (että sinne ei menisi höyheniä ja siemenen kuoria) ja imuroida olohuonetta kuin katsoa sitä tv:tä. Jne.

Pääsin eilen lähtemään töistä ajoissa ja mulla oli sellanen harhakuvitelma, että pääsen ajoissa nukkumaan. Turha luulo. Tällä kertaa kiitos kuuluu Affulle. Suunnitelman mukaan hain Affun tarhasta (Se on muuten sopeutunut hyvin, ei olisi halunnut lähteä sieltä.) kävin taluttamassa ja pyöräytin sitä vähän liinassa käyntiä ja ravia. Halusin nähdä miten se käyttäytyy maastakäsin ja miten liikkuu. Ihan ok. On se vaan komia heppa. Kun lopetin Affun kanssa, annoin iltaheinät tarhaan ja ajattelin, että käyn Boyn kanssa ruokkimassa lampaat. Affu hätääntyi Boyn lähdöstä niin, että hyppäsi portin (Sisällä oleva käyntiportti) yli ja kirmaili sitten ympäri pihaa. Tai onneks ei pihaa vaan lähinnä siinä pellolla. Tuuppasi Boyn takas tarhaan, pyydystin Affun ja laitoin sen takas. Uusi yritys. Nyt laitoin ponilan ovat kiinni niin ei avoimet ovet houkuttele lähtemään perään. Boy oli aika reippaalla tuulella. Ruokittiin pikaisesti lampaat ja palattiin takaisin. Affu oli tarhassa rauhattomana. Ehkä shettikset on sen mielesta liian pieniä sen kavereiks. Tai sit se vaan on ihastunu Boyhin. ;) Ihme laumasielu. Kun avasin ponilan ovea Affu oli äkkiä rynnännyt sisälle ja tuli taas portin yli. Tällä kertaa se oli huolimaton ja takajalallaan raapaisi portin nurin. Portti on siis aika hepposilla saranoilla paikallaan, ylä sarana irtosi. Koska olin Boyn kanssa ovella Affu ei päässyt juoksentelemaan pitkin pihaa.. Voidaan todeta, että puoliverisiä ei oo tarkotus pitää poniaidoissa. Ja sensijaan että olisin ollut jo nukkumassa, pääsin vielä virittelemään vesiletkua, että sai huuhdottua Affun jalat ja näki tuliko vaurioita. Pinta naarmu vain.

Päivänsaldo: kaatunut portti, irronnut kenkä (Affulta) ja pinta naarmu takasessa (sekin Affu).

Pitäskö sitä ruveta kasvattaan hamstereita tai harrastaa muita vähemmän vaivalloisia eläimiä?

Pennillä on tänään viimeinen päivä pureskelu kieltoa. Voidaan taas kaivaa kaikki lelut esille. Penni parka, se yritti syötyään tarjota ruokakippoa, että jos vaikka tällä voitaisiin leikkiä.



Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin kovin tärkeää.
-kiinalainen viisaus

perjantai 10. huhtikuuta 2009

Sport horsesta metsäponiksi kertaheitolla

Kyllä meillä tapahtuu!

Pv-ruuna Aferists eli Affu on mun ja Kiken projekti, tai tarkoitus oli että lähinnä Kiken. Tallilla tuli tarhaus ongelmia. Halusimme pitää Affua jatkossakin tarhassa, joten hain sen keskiviikkona kotiin. Töiden jälkeen kävin hakemassa yhden tutun kopin lainaan, pakkasin Kultsin mukaan ajelulle Affun seura neidiksi. Ajelimme Ylöjärvelle ja takaisin. Matka meni ihan hyvin. Ilta oli tietysti myöhä, kun pääsimme kotiin. Ja koska meidän tie on aika huonossa kunnossa, jätin kopin navetan pihaan ja loppu matka mentiin kävellen. (n.1 km) Nyt Affu on ponien kanssa kuusen juurella meidän pihassa. Hiukan se näyttää isolta shettiksen vieressä. "Kuka ei kuulu joukkoon.." Affulta ja Boylta väänneltiin hokit pois, nyt niitä enää muutenkaan tarvita, pikkuponeillahan ei kenkiä olekaan. Affu ei yrittänytkään isotella poneille vaan tyytyi heti olemaan lauman alin. Viltsu ja Affu söivätkin eilen samasta kasasta. Boy vähän pomottaa Affua, Kultsin lähelle ei ole menemistä.. ;) Meitin hurja suojelee laumaansa.

Pennin suu on parantunut hienosti. Saldo tällä hetkellä kaksi hajonnutta kauluria. Penni ei yhtään varo, vaikka kauluri osuu ovenpieliin ym, eikähän se sellaista kestä. Vaikka olis ilmastointi teippi vahvisteet. Kaulurin kappaleet vaan lentelee kun Penni viilettää.. Nythän se jo kohta saa taas pureskella vapaasti kaikkee. Tai siis ei nyt sentään kaikkee.. Mutta siis hampaat on kunnossa. Pennillä on muuten hauska tapa pitää etutassuja ristissä, kun se on makuulla. Aamullakin se makaa patjallaan (=vanha sohvatyyny) jalat ristissä sen näköisenä että "Jo oli aikakin nousta ylös.."

Totsi tulee maanantaina kotiin. Totsi on ottanut asiakseen huolehtia meidän vaarista. Ennen se Mutalassa ollessaan nukkui aina äitin ja isän sängyn alla, mutta nyt se on kuulemma nukkunut vallan vaarin sängyn alla. Ja pihalla se pysyy paljon vaarin pyörätuolin lähellä. Totsilla on tärkeä tehtävä. Ainakin omasta mielestään. :) Kyllä koirat on fiksuja. Ne ymmärtää paljon enemmän kuin useimmat ihmiset.

Kevät tulee ihanasti (ja kuraisesti). Kukkapenkistä alkaa kurkistella narsissit ja krookukset. Ikkunalaudalla taimet kasvavat niin, että kohina kuuluu. Kasvihuone vain loistaa poissaolollaan. Mulla on jo visio mihin ja miten se rakennetaan vanhoista ikkunoista. ;) (Visioita on ja niitä riittää.. Kukahan vielä ehtis toteuttaa ne kaikki?)

Lampailla oli merkittävä päivä tällä viikolla. Saivat merkit korviin. Nyt ne on sitten ihan virallisesti olemassa. Ville ihan itse askarteli noille merkeille sopivat pihdit ja ihan toimivat tuli. On mulla taitava mies.

Tiiteli ja Taateli on kasvanu hurjasti, sitten viime kuvien. Nyt niillä on molemmilla jo kokonaiset hienot sulkapeitteet. Ja voi että mikä sirkutus meidän olo huoneessa välillä käy. Kovasti niillä on asiaa. Tai asiasta niin tiedä, mutta ääntä ainakin lähtee.

Nyt mä olen taas viikonlopun tai siis koko pääsiäisen töissä. Mä oon tehny viimeaikoina aika ahkerasti viikonloppuja. Rupee jo tuntuun et mä oon kokoajan töissä. Töiden teko häiritsee ikävästi harrastuksia.. Mut saapa sitten pitää arkivapaita kun tarvii.