Eilen menin töihin vasta kymmeneen, joten päätin sitten käydä Boylla ilman satulaa köpöttelemässä. Suunnittelin että tehdään pieni lenkki metsä tiellä. Luminen talvi metsä on kaunis. Puhuin puhelimessa samalla ja annoin ponin kävellä pitkin ohjin. Boy kääntyi vanhalle metsäajouralle, ajattelin että menköön nyt sitten. Puhelu piti lopettaa äkkinäisesti kun totesin että olemme umpimetsässä ja oksat melkein pyyhkivät mut alas selästä.. Hyvä. Missähän ollaan. Tai suurin piirtein tiesin että missä ollaan ja mihin päin pitää mennä, mutta en ollut varma mistä pääsee ponin kanssa kotiin. On ihan eri kävellä koiran kanssa, poni aiheuttaa tiettyjä rajoitteita millaisesta puskasta pääsee läpi ja kuinka ison ojan yli pääsee... Mutta poni oli ihan onnessaan kun mentiin uutta "reittiä". Yks aika jyrkkä mäki kiivettin ylös ja yks oja piti vähän kiertää ja myöhästyin töistä vain vähän. :) Soitin töihin että "saatan myöhästyä vähän, olen vähän eksynyt metsään ponin kanssa.."
Tässä kuva poneista:
Kultsi,
Boy ja
Viltsu 
Boylla mä olen pienenä tyttönä opetellut ratsastamaan. Boy oli tuntiponina
Ponimäentilalla ja viettää nyt eläkepäiviä meillä. Boylla lähinnä ajetaan kärryillä ja joskus käyn ilman satulaa köpöttelemässä.
Kultsi ja Viltsu ovat kaverini Ellun poneja jotka tulivat Boyn seuraksi. Molemmilla pikku poneilla voi ajaa kärryillä ja molempien selässäkin on käyty. Sopivan kokoisten ratsastajien puuttuessa ratsastus on jäänyt niiden osalta vähälle.
Boylla mä olen pienenä tyttönä opetellut ratsastamaan. Boy oli tuntiponina Ponimäentilalla ja viettää nyt eläkepäiviä meillä. Boylla lähinnä ajetaan kärryillä ja joskus käyn ilman satulaa köpöttelemässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti