Jee, aurinko paistaa ja lämmittää.. :) Kaikki alkaa taas kasvaa. Mun ekat kylvökset on koulimismitassa, poneista lähtee karva, pajunkissat on tulleet näykyville, koirantassut on kuraisia. Kyllä se on kevät jo ihan nurkantakana.
Vielä pääsee hiihtämään vaikka lumet sulaakin jo vauhdilla. Kävin sitten valjaskaupassa. Nimittäin _koiran_valjaskaupassa. Ja eikun kokeilemaan, molemmat koiruudet yhtäaikaa vetämään... Oli.. tuota... sanotaanko vauhdikasta. Onneksi hanki on pehmeä paikka kaatua. Nimittäin vaikka koirat saa pysäytettyä ihan helposti, nehän tottelee puhetta, mutta sukset, ne. Ne ei tottele puhetta. Eikä välillä mitään muutakaan. Mutta lystiä, Lystiä.
Poneillakin on selkeesti kevättä rinnassa. Mä niin toivon et mulla olis joku välillä auttamassa, että sais molemmat kärryjen eteen yhtä aikaa. Tuo että toinen on perähevosena on välillä vähän.. jännittävää. Tuppaavat iloittelemaan ja vähän poukkoilemaan. Enemmän sääntö kuin poikkeus että perässä olija yrittää ohittaa kärryjä ja yllyttää edellämenijää. Pojat on poikia. :)
On kaksi tapaa elää elämä.
Toinen on kuin mikään ei olisi ihmettä.
Toinen on kuin kaikki olisi ihmettä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti